Suomen Lions-liitto ry, piiri 107-N

LC Hiekkaharju-Sandkulla

Kohti Kestävää Kehitystä, blogi 54, 28.1.2020 Pertti Ratia

Maailman ruoantuotannosta valtaosa on vain 9:n viljelykasvin varassa. 

YK pitää nykyistä tilannetta hälyttävänä ja riski kasvaa ilmaston muuttuessa. 

Tämä ruoantuotannon lajikirjo on ehdottomasti liian harvojen kasvien varassa.

 

YK:n alainen maatalousjärjestö FAO toteaa maailman ruokahuollon perustuvan vain vehnään, riisiin, ohraan, hirssiin, perunaan, soijapapuun, maissiin ,bataattiin  ja sokeriruokoon. FAO:n johtaja Jose Graziano da Silva pahoittelee lajien monimuotoisuuden, diversiteetin  katoamista.

 

Monimuotoisuus auttaisi myös vähentämään ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia. Nyt tilanne on voimakkaasti menossa väärään suuntaan.

 

FAO kerää jatkuvasti alan tietoa 91 maasta. Tämän jatkuvan tutkimuksen perusteella voidaan päätellä monia tulevaisuuden tärkeitä asioita. Esimerkiksi biodiversiteetin monet uhkatekijät tulevat tätä kautta esille. 

Näistä pahimpia ovat elinympäristön saastuminen, huono vesi, maa-alueiden huono käyttö sekä sadonkorjuuseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät huonot menetelmät. Monissa maissa esimerkiksi metsät ovat hoitamattomia johtuen hallinto- ja omistussuhteista ja sadonkorjuussa ei noudateta huolellisuutta.

 

Nämä biodiversiteetin ongelmat ovat lähitulevaisuutta, mutta ennustettavissa jo nyt. Tästä tulee merkittäviä ongelmia jo ennen vuotta 2050. Siihen mennessä yli 4000 luonnonvaraista, syötäväksi kelpaavaa lajia katoaa. Nämä ovat äyriäisiä, merileviä ja sieniä.

Raskaimmin vaikutukset kohdistuvat sinne, missä ihmisiä on paljon, eli Latinalaiseen Amerikkaan, Aasiaan ja Afrikkaan. Ongelmia on jo nyt mutta suunta on huononeva sillä väestö juuri näillä alueilla kasvaa voimakkaasti.

 

YK kannustaakin valtioita torjumaan ruoantuotannon ongelmia kaksinkertaistamalla  viljelyä. Tähän on hyvä keino auttamalla pieniä tuottajia lisäämään tuotantoa. YK:n selkeänä tavoitteen on lopettaa nälkä ja sallia jokaiselle ihmiselle mahdollisuus päästä ruoan ääreen, kuten humanitäärinen ilmaisu kuuluu

 


Oliko Suomessa sähkökatastrofi lähellä? Oliko meillä satumainen onni lämpimän talven ansiosta? Suomi tarvitsee ”normaalitalvena” n. 20 % ostosähköä tammi-helmikuun pakkasilla. Tänä talvena sitä ei olisi ollutkaan jos olisi tarvittu.

 

Pohjolan sähköpula johtuu Ruotsin Göteborgin lähellä sijaitsevan Ringhalsin ydinvoimalan sulkemisesta pois tuotannosta. Suomi on jäämässä entistä alttiimmaksi sähköpulalle tulevina talvikausina. Ruotsissa on tähän asti ollut sähköä tarjolla vientiin mutta ei ole enää.

 

Pohjoismaat olisivat n. 5000 megawatin sähkövajeessa jos pakkanen paukkuisi samaan aikaan koko Pohjolassa toteaa Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Tähän asti on pärjätty Ruotsin sähköllä mutta nyt olisi suuntauduttava Keski-Euroopan tuontiin.

 

Tämä tilanne on aivan uusi Suomessa eikä siihen ole sähkön käyttäjä varautunut. Pieniä, muutamien päivien katkoksia on ollut mm. myrskyjen katkottua linjoja. Näistä on kuitenkin selvitty erikoisjärjestelyin mm. aggregaateilla.  Sähköyhtiöt ovat kuitenkin joutuneet tekemään suunnitelmia mahdollisten  säännöstelyjen varalta.

 

Karkeasti on suunniteltu jakelukatkosten kierrättämistä alueittain. Vaikka sähkö saataisiinkin riittämään mm. Keski-Euroopasta tuonnilla on ennakoitavissa sähkön hinnan huomattava kohoaminen.

 

Uusi Olkiluodon voimalaitos aloittaa ensi kesänä. Sen tuotantokyky on 1600 megawattia, mikä on n. 1/6 Suomen sähköntarpeesta. Tällä hetkellä Norja varautuu toimittamaan sähköä  rakentamalla siirtoyhteyksiä mm. Britanniaan. Lienee ennustettavissa ettei Norjaa kiinnosta Suomi vaan Britannia ja Keski- Eurooppa. Suomen on siis syytä kehitellä muita keinoja pulman ratkaisemiseksi.

 

Suomessa saattaa tulevaisuudessa esiintyä uutta tarvetta sähkölle.  Terästuotantoon on tullut uusi menetelmä, ns. Hybrid-vetytekniikka. Siinä terästuotanto perustuu vedyn käyttöön. Tähän asti tuotannossa on käytetty hiiltä, jolloin uudesta menetelmästä poiketen sähköä on tarvittu merkittävästi vähemmän.

 Apua ei saada vielä kotoisista uusista energiamuodoista niiden epätasaisen ja vähäisen tuotantokyvyn vuoksi. On huomattava että Suomessa koko viimeisen kymmenen vuoden ajan sähkön kulutus on ollut suurempi kuin tuotanto, joten tuonti on ollut ehdottoman välttämätöntä.


Hukkalämpöä syntyy paljon, mutta väärään paikkaan. Energian hinnannousu ja hiilen polttokielto mahdollistavat

siirron aina entistä kauempaa. Porvoon Sköldvikin jalostamon hukkalämpö,  noin 1000 megawattia,  vastaa kokonaisen ydinvoimalan tuotantoa. Se kaikki menee täysin hukkaan.

 

Tämä kaikki lämpömäärä tarvittaisiin Helsingin ympäristön kotien ja teollisuuden tarpeisiin. Nythän tämä tuotettu hukkalämpö päästetään mereen. Mitä mahdollisuuksia on tämän valtavan lämpömäärän hyötykäytölle. Tätä tutkimustyötä tekevät aktiivisesti Sköldvikissä Neste, Borealis Polymers, Helen ja Keravan Energia.

 

 Porvoon Energia ja Vantaan energia eivät katso aiheelliseksi jatkaa tätä selvitystyötä. Vantaalle ollaan aloittamassa jätevoimalan laajennusta, jonka kapasiteetti täyttää tarpeen näillä näkymin.

 

Tällä hetkellä Sköldvikistä mereen laskettava hukkalämpö on n. 25-35 asteista. Ei ole tutkimusperäistä tietoa onko tämä kymmeniä vuosia tapahtunut lämpöhukka hyödyttänyt alueen  luontoa. Joka tapauksessa puhutaan mittavista määristä, 1000 megavatin, kokonaisen ydinvoimalan teholuokasta. Nyt alkavat alan ammattilaiset nähdä tämän energian hyödyntämismahdollisuuksia.

 

Teknillisesti lähdetään liikkeelle Sköldvikin öljynjalostamosta.  Pumppaaminen aiheuttaa vain parin asteen lämpötappion. Pääkaupunkialueelle on matkaa n. 40 km ja lämpötilan nostolla päästään saman tehon saavuttamiseksi pienemmällä vesimäärällä.

 Tämä taas aikaansaa säästöjä mm. pienempien putkien muodossa. Helenin kehityspäällikkö   Janne Rauhamäki pitää tätä hanketta merkittävänä Hanasaaren hiilivoimalan korvaamisen kannalta, ( HS 17. -20).

 

Hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu 700 – 1000 milj. euroa. Lämmöntarve ei ole tasainen vaan talvella tarvitaan lämpöä n. kymmenkertainen määrä. Varsinainen hukkalämmön tuotanto öljynjalostamolla on kuitenkin melko tasaista. Tämä aiheuttaa osaltaan paineita kehitellä jotain varastointimenetelmää tuotannon ja käytön synkronoimiseksi. Kokonaisuutena puhutaan toteutuksen osalta useasta lähivuodesta.

 


Kalifornian osavaltio toimii Amerikan ilmastopolitiikan edelläkävijänä. Se on Kestävän Kehityksen asioissa lähempänä Eurooppaa kuin omaa liittovaltiotaan. Monet muutkin osavaltiot aktiivisia päästöjen vähentämisessä.

 

Kalifornia on maailman mittakaavassakin merkittävä 40 milj. asukkaan maa ja olisi itsenäisenä valtiona talouden suuruudessa vertailtuna viidenneksi suurin koko maailmassa.  Osavaltio on ilmastopolitiikassa edelläkävijä Yhdysvalloissa. Toimintaa johtaa pääkaupunki Sacramentossa oleva ilmanlaatuvirasto, Air Resources Board.

 

 Liittovaltio yritti joitakin aikoja sitten helpottaa autojen päästövaatimuksia. Kalifornia ei tähän suostunut kertoo viraston johtaja Richard Corey sillä keskushallinnon määräykset eivät ulotu osavaltioiden sisälle. Asia on koko maalle tärkeä sillä liikenne on Yhdysvaltojen suurin päästöjen aiheuttaja.

 

Kalifornialla on ollut jo 1960-luvulta lähtien ollut oikeus määritellä omat standardit. Tämä perustuu osavaltion tuolloisista suurista ilmansaasteongelmista. Tämän viraston toimenpiteet eivät rajoitu pelkästään Amerikan mantereelle, vaan ne heijastuvat myös Eurooppaan, ( HS 12.11-19).

 Richard Coreyn työn tuloksina pidetään myös ns. dieselgaten paljastuminen. Kokonaisuutena voidaan todeta Kalifornian päästötavoitteiden olevan linjassa EU:n tavoitteiden kanssa. Mainittakoon että 23 osavaltiota on asettanut päästövähennystavoitteen.

 

Päästökaupan lisäksi yli 10 osavaltiota perii hiiliveroa. Maailman ensimmäinen päästökauppajärjestelmä käynnistettiin Kaliforniassa jo 1970-luvulla. Tuolloin tätä ideaa ei vielä paljon muualla ymmärretty. Kaliforniassa päästökaupan piiriin kuuluu myös liikenne.

 

Kalifornia on pystynyt käytännössä osoittamaan että päästöjen vähentäminen ja talouden positiivinen kehitys voivat  toimia samaan aikaan. Toiminnan onnistumiseen vaikuttanee ehkä eniten toteutuksen ammattitaito. Liian aikainen toteutus vie helposti taloudelliset voimavarat.


EU:n Green Deal on ”viherelvytys” pääasiassa hiilen käytöstä luopumiseksi. Komissio tulee hyvittämään hiilimaille ehkä ruhtinaallisesti. Rahat saadaan uudesta ” oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta” jolle pitää saada riittävät resurssit toiminnan varmistamiseksi.

 

Uuden komission puheenjohtaja, Ursula von der Leyen, yllätti kunnianhimoisella ympäristösuunnitelmilla. Tavoitteeksi on otettu ilmastoneutraali Euroopan Union jo vuonna 2050. Vuoteen 2030 kaasupäästöjen pitäisi suunnitelman mukaan vähentyä koko unionin alueella 55 %. Uusi puheenjohtaja sai huhujen mukaan viran koska varmaa ehdokasta Frans Timmermansia ei valittu joidenkin valtioiden vastustuksen vuoksi.

 

Uusi puheenjohtaja näkee ilmastoasiat niin merkittävinä että hän haluaa Green Deal-projektista tulevan EU:n tunnusmerkin. Näin tästä hankkeesta tulee EU:n lähivuosien tärkein toiminto.

 

Uutena elementtinä  ovat ns. päästötullit, jotka kohdistetaan saastuttaviin tavaroihin, jotka on tuotettu EU:n ulkopuolella. Tämä lienee jopa maailmankin mittakaavassa aivan uusi avaus. Siinä mennään sekä juridisesti että toiminnallisesti alueille jossa on mahdollista kohdata suuriakin vaikeuksia.

 

Tähän asti sekä lentoliikenne että merenkulku ovat saaneet ilmaisia päästöoikeuksia, mutta nyt ne joko poistetaan tai niitä vähennetään tuntuvasti. Elinkeinoelämää ohjataan päästöjen vähentämisen suuntaan monilla fiskaalisilla menetelmillä.

 

Tästä aiheutuu mahdollisia tuntuvia taloudellisia menetyksiä. Tätä varten tullaan perustamaan Oikeudellisen Siirtymän Rahasto. Sen avulla tuetaan niitä tahoja, joiden katsotaan joutuvan kärsimään uudesta suunnasta. On varsin toivottavaa että uusi rahasto on oikeudenmukainen myös sen maksumiehille.

 

Suomen julkaisema hiilineutraaliuden tavoite sai julkista tunnustusta komission entiseltä puheenjohtaja Jean-Claude Junckerilta. Hän ylisti suomalaista talkoohenkeä ja kylmäpäisyyttä asioiden hoidossa.

Suomi sai tunnustusta myös IPCC-raportissa. Erityisesti suomalainen metsien hoito ja metsien kestävä käyttö sekä metsien omistus saivat ansaittua tunnustusta.

 

Tämähän on helposti havaittavissa globaalissa vertailussa esim. Etelä- Amerikkaan. Siellähän metsää tuhotaan mittavia määriä kaskeamalla ja päästämällä hiilidioksidit ilmaan. Suomessa metsät sitovat yhä enemmän hiiltä hyvän hoidon ansiosta.

 

Lions Club Hiekkaharju-Sandkulla ry.

Pertti Ratia

Suomen Lions-liitto ry Suomen Lions-liitto ry N-piiri N-piiri
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin